Asuntolainakatto olisi helppo kiertää

Asuntolaina on isokokoinen laina, joka myönnetään asunnon ostamiseen. Usein vakuutena lainalle on asunto joka lainalla ostetaan.

Suomalaisten ottama asuntolaina on keskimäärin 90 000 euroa. Keskimääräinen korko asuntolainalle on yleensä 1, 37 %. Ensilainan ottajia tuetaan suomessa ASP- asuntosäästö ja tukijärjestelmän kautta. Asuntolaina korko muodostuu kiinteästä korosta ja pankin omasta marginaalista.

Mikäli et halua sitoutua asuntolainan kokoiseen hankkeeseen, voit rahoittaa mahdollisia muita ideoitasi helpommin saataville lainoilla, jotka tiimimme on puolestasi arvioinut:

Valtionvarainministeriön maanantaina ehdottamaa asuntolainojen lainakattoa olisi helppo kiertää. Lainakaton määräämän omarahoitusosuuden voisi kiertää esimerkiksi ottamalla pankilta muuta lainaa tai lainaamalla puuttuva osuus vanhemmilta tai sukulaisilta. Esityksen mukaan Finanssivalvonta voisi määrätä lainakatoksi jopa 80 prosenttia asunnon hinnasta. 20 prosentin osuus lainasta tulisi löytyä asuntovelalliselta itseltään. Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa kertoi aiemmin Uusi Suomi -lehdelle, että pankki voi myöntää erillisen lainan myös puuttuvalle 20 prosentin osuudelle. Käytännössä tämä tekisi lainakaton tehottomaksi, sillä asuntolainan voisi edelleen ottaa ilman omarahoitusosuutta. Suomen asunto-osakkeenomistajat (SAO) ry:n puheenjohtaja Patrick Lindgren kertoi Taloussanomille, että lainakattoa voisi kiertää lähiomaiselta otetulla lainalla tai taloyhtiön kautta siitämällä lainaa yhtiölainaksi, jolloin yhtiön velkaantuminen lisääntyy. Käytännössä asuntojen rakentajat voivat siirtää suuremman osuuden asunnon hinnasta yhtiölainaan, jolloin asunnon myyntihinta pienenee. Käytännössä velallisen velkataakka säilyy ennallaan, sillä yhtiölaina lyhennetään kuukausittain vastikkeen mukana. Velkamäärä pysyy samana, jolloin lainakatto ei helpota asuntovelallisten ylivelkaantumista. Lindgren ei usko helposti kierrettävissä olevan lainakaton laskevan asuntojen hintoja toivotusti. Hypoteekkiyhdistyksen varatoimitusjohtaja Ari Pauna kertoi Uuden Suomen mukaan, että valtionvarainministeriön esityksestä on unohdettu tyystin ennakkosäästämiseen kannustaminen. Pauna pelkää, että vaadittu omarahoitusosuus voidaan pahimmillaan kiertää jopa vakuudettomalla kulutusluotolla. Ratkaisuvaihtoehdoiksi Pauna ehdottaa joustavaa lainakattoa ja omarahoitusvaatimuksen lieventämistä ensiasunnon ostajien kohdalla. Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki kertoi Uudelle Suomelle, ettei lainakatolle ole lainkaan tarvetta. Huoneistokeskuksen mukaan pankit huolehtivat tarkkaan kontrollista ja antavat ihmisille vain sellaisia lainoja, joista he kykenevät huolehtimaan. Finanssivalvonta taas on ilmaissut useita kertoja huolensa pankkien huolettomasta luotonannosta erityisesti asuntolainojen kohdalla. Asteljoki pelkää lainakaton aiheuttavan vuokra-asuntojen hintojen nousua ja asuntorakentamista hyytymistä. Toimitusjohtaja pelkää myös ensiasunnon ostajien aseman heikentyvän lainakaton seurauksena. Lainakaton tuomiin etuihin Asteljoki ei lehden mukaan usko, sillä esimerkiksi Ruotsissa lainakatosta ei ole saatu hyviä kokemuksia.