Taloussanomien mukaan ilmiön taustalla ovat finanssikriisin vuoksi tehdyt toimet. Niiden takia euriborin merkitys on vääristynyt. Taloussanomat nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen: miksi Nordea nostaa lainamarginaalejaan, vaikka pankkien keskinäisen rahanlainauksen hintaa määrittelevä euribor-korko on laskenut? Nordean oikeutta nostaa marginaalejaan käsitellään helmikuussa Helsingin käräjäoikeudessa. Aikaisemmin samasta asiasta kävi oikeutta Handelsbanken, joka voitti riidan käräjäoikeudessa. Asiasta on kuitenkin valitettu hovioikeuteen. Nordea nosti lainamarginaaleja keväällä 2009, koska pankin varainhankinnan kustannukset olivat sen mukaan nousseet. Samaan aikaan euribor-korko kuitenkin laski 2,07 prosentista 1,51 prosenttiin. Euribor-korko tarkoittaa sitä hintaa, jolla parhaan prime-pankin arvioidaan lainaavan vakuudetonta rahaa toiselle prime-pankille. Nordea on selkeästi yksi euroalueen vahvimmista pankeista, joten ei ole epäilystäkään, etteikö se kuuluisi parhaiden pankkien luokkaan. Jos euribor on pankin lainarahan hinta, Nordean varainhankinnan kustannusten olisi pitänyt laskea, ei nousta. Näin siis teoriassa. Nordean mukaan euribor-korkojen kehitys ei vaikuta pankin varainhankinnan kustannuksiin. Ennen finanssikriisiä tilanne oli toinen: euribor heijasteli vielä pankkien toisilleen lainaaman rahan hintaa, ja parhaat pankit saivat toisiltaan lainaa pelkän euriborin hinnalla. Euroopan keskuspankin korkopolitiikka on kuitenkin vaikuttanut tilanteeseen. Talouskriisin myötä EKP on laskenut ohjauskorkonsa ennätyksellisen alas, ja pankit ovat saaneet runsaasti halpaa rahaa. Pankkien varainhankinnan kustannukset eivät kuitenkaan ole laskeneet, päinvastoin, sillä edes parhaat pankit eivät enää saa lainaa ilman riskilisää. Taloussanomat toteaakin, että euribor ei enää vastaa omaa määritelmäänsä.