Kannattaako asuntolainan viitekorko vaihtaa pidemmäksi, jos korot uhkaavat nousta? Vai onko nousua ylipäätään odotettavissa? Pitkään matalina pysyneet korot ovat viime aikoina olleet nousussa, ja lisää nousua voi olla odotettavissa. Taloussanomat pohtii, kannattaako nousuun varautua vaihtamalla viitekorko. Asuntolainoissa käytetään yleisesti euribor-korkoja, jotka ovat viime kuukausina kääntyneet nousuun. Yksi mahdollisuus suojautua korkojen nousulta on vaihtaa lyhyt, vaihtuva korko pitkään korkoon, ennen kuin lyhyiden korkojen taso alkaa hipoa kattoa. Korkotason laskiessa lyhyt viitekorko on kuitenkin eduksi, sillä lasku näkyy nopeasti omassa lainanmaksussa. Jos korot nousevat, hyödyksi on pitkä korko, sillä silloin nousun vaikutus tuntuu hitaammin. Taloussanomien haastatteleman Suomen Rahatiedon toimitusjohtajan Seppo Rekosen mukaan vaihdolle löytyy sekä puolustavia että vastustavia tekijöitä. Jos korko on kiinteä, korkojakson aikana ei tule yllätyksiä. Toisaalta korkotason madaltumisesta ei pääse hyötymään. Pitkät korot korot tulevat Rekosen mukaan yleensä kalliimmiksi, sillä pitkä aikaväli tuo lainaajalle samalla suuremman riskin. Koron muuttamista harkitessa kannattaa muistaa, että pankit perivät usein koron muutoksesta maksun. Se on tyypillisesti reilut sata euroa. Voi olla, ettei pankki suostu viitekoron vaihtoon kesken kaiken, vaan rokottaa siitä nostamalla lainan korkomarginaalia. Ennen nostoa kannattakin tutustua lainansa ehtoihin. Ovela ratkaisu on ottaa osalle lainasta vaihtuva ja osalle kiinteä korko. Silloin pääsee hyötymään korkojen laskusta ainakin vähän, mutta korkojen nousu ei rasita yhtä pahasti. Korkojen nousuun voi varautua myös keinotekoisen puskurin avulla. Voit luoda puskurin valitsemalla koroksi kuuden kuukauden tai vuoden euriborin, mutta laittamalla rahaa syrjään kolmen vuoden kiinteään korkoon riittävän summan. Lisäsumma säästyy tilille mahdollisen korkojen nousun varalle. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio ei vielä suosittele koron vaihtoa. Ensin kannattaa hänen mukaansa seurata inflaation kehittymistä ja Euroopan keskuspankin toimia. Korot tapaavat nousta, kun talous kääntyy nousuun. Samalla nousee inflaatio. Seurauksena keskuspankki huolestuu hintojen noususta ja nostaa ohjauskorkoaan, mikä siirtyy markkinakorkoihin ja myös suomalaisten asuntolainoihin. Nousu näkyy ensimmäisenä pidemmissä koroissa. Keskuspankin toimet riippuvat siis talouden kehityksestä, joten lyhyellä aikavälillä se voi päätyä nostamaan tai laskemaan korkoja. Taimio kuitenkin huomauttaa, että jossain vaiheessa korot lähtevät varmuudella nousuun.