Inflaatio ei ole asuntovelallisen ystävä

Uskotko, että inflaatio hoitaa asuntolainasi? Älä laske sen varaan, sillä inflaatio auttaa vain harvinaisissa tapauksissa. Moni luulee inflaation auttavan velallista, mutta aivan niin yksinkertainen asia ei ole. – Yleisen hintatason nousu pienentää tulevaisuudessa maksettavien lainanlyhennysten ostovoimaa, mutta koska ilmaisia lounaita ei ole, velallinen maksaa normaalisti inflaatiosta saamansa hyödyn velkojalle viimeistä senttiä myöten takaisin, kertoo Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen. Periaatteessa inflaatio kyllä pienentää lainan reaaliarvoa, ja mitä ripeämpi inflaatio, sitä nopeammin lainan reaaliarvo kutistuu. Jos kuluttaja ottaa 100 000 euron asuntolainan kymmeneksi vuodeksi, vuotuinen inflaatioprosentti on kaksi ja hintataso kohoaa laina-aikana 22 prosenttia, viimeisen 10 000 euron lyhennyksen reaaliarvo on noin 8 200 euroa. Jos inflaatio on vuodessa viisi prosenttia, viimeisen lyhennyksen arvoksi jää enää noin 6 140 euroa. Käytännössä lainanantaja kuitenkin perii velalliselta hyvitystä lainarahan ostovoiman katoamisesta. Jos näin ei olisi, kukaan ei suostuisi antamaan lainaa, Sorjonen kertoo. Velallinen joutuu maksamaan inflaation tuoman hyödyn korkeampina korkoina. Sekin on helppo havainnollistaa laskuesimerkillä. – Ensimmäisenä vuonna lainaa lyhennetään kymppitonnilla ja korkoja maksetaan 3.000 eurolla. Tästä korkosummasta kaksi tonnia on korvausta siitä, että lainatun rahasumman reaaliarvo alenee vuoden aikana juuri tuon verran. Toisena vuonna korkoja maksetaan 2.700 euroa, josta kaksi kolmasosaa on korvausta siitä, että 90.000 euron lainasumman reaaliarvo putoaa 1.800 eurolla. Eli joka vuosi jäljellä olevan lainan reaaliarvo palautetaan siis ennalleen, Sorjonen selventää. Velallinen hyötyy inflaatiosta vain harvinaisissa tapauksissa. Osittaisen hyödyn inflaatiosta voi saada, jos lainan reaalikorko on negatiivinen, eli korko on matalampi kuin inflaatiovauhti. Jos reaalikorko on negatiivinen, Sorjosen mukaan kyse on yleensä hallinnollisesti määräytyvistä koroista, säännöstellyistä lainamarkkinoista tai muuten epätavallisista olosuhteista. Inflaatioedun joutuu palauttamaan lainanantajalle kokonaan jo siinä tapauksessa, että lainan reaalikorko on nolla. Velallinen voi hyötyä, jos inflaation kiihtyminen on odottamatonta. Tällöin pidemmäksi ajaksi sovitut korot saattavat vielä heijastaa alhaisempia inflaatio-odotuksia. Seurauksena inflaatio nakertaa lainan reaaliarvoa, mutta kaikkea hyötyä ei tarvitse maksaa korkoina takaisin. Mahdollisen hyödyn kannalta olennaista on, onko lainakorko kiinteä vai inflaation tahdissa muuttuva. Kiinteän koron valinneet hyötyvät odottamattomasta inflaation kiihtymisestä, mutta kärsivät inflaation vastaavasta hidastumisesta. Täyden hyödyn inflaatiosta saisi vain siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että lainan korko olisi nolla prosenttia. – Inflaatio ei yleisesti ottaen ole velallisen ystävä. Velallisen parhaita kavereita ovat matala reaalikorko ja nopea reaalitulojen kasvu. Se kuulostaa tylsältä itsestäänselvyydeltä. Sellaisia paljaaksi riisutut talouden perusasiat mielestäni melkein aina ovat, Sorjonen toteaa. Lue alkuperäinen Nordean artikkeli.