Asuntolainoille tulossa jopa 80 prosentin lainakatto

Sisältö

    Finanssivalvonta on saamassa oikeuden asettaa pankkien myöntämille asuntolainoille sitovan lainakaton. Tiukimmillaan lainakatto voisi olla jopa 80 prosenttia asunnon arvosta. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on antanut esityksen, jonka mukaan Finanssivalvonta saisi oikeuden päättää mahdollisesta asuntolainojen lainakatosta. Lainakatto olisi toteutuessaan sitova. Esityksen mukaan Finanssivalvonta voisi asettaa katon harkintansa mukaan mihin tahansa 80 ja 100 prosentin välille. Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa kertoo Uudelle Suomelle, että hintakatto ei tulisi automaattisesti, vaan Finanssivalvonta säätäisi sen ainoastaan tarvittaessa. Finanssivalvonta voisi siis säätää lainakaton tasoa taloudellisen tilanteen mukaan. Sarsan mukaan kattoa ei käytettäisi normaalitilanteessa lainkaan, vaan Finanssivalvonta harkitsisi tilannetta neljännesvuosittain. Käytännössä tiukimmillaan lainakatto tarkoittaa sitä, että luoton määrä voisi olla korkeintaan 80 prosenttia asunnon arvosta, jolloin 20 prosenttia pitäisi löytyä asuntovelallisen omista varoista. Helsingin Sanomien mukaan lainakaton tavoitteena on velkaantumisen hillitseminen ja asuntojen hintojen nousun hallitseminen. Lehden mukaan lainakaton tarkoituksena on ennen kaikkea suojella asuntovelallista. Kokonaan lainalla rahoitettu asunto voi viedä asuntovelallisen velkaloukkuun, jos asuntojen hinnat kääntyvät laskuun. Silloin asunnon myyminen ei riittäisi kattamaan koko velkasummaa. Pahimmillaan velkaloukku voi Helsingin Sanomien mukaan jopa romauttaa asuntomarkkinat. Finanssivalvonnalla on ollut jo pitkään voimassa suositus, jonka mukaan asuntolainan määrä voisi olla korkeintaan 10 prosenttia asunnon arvosta. Suositus ei sido pankkeja, joten käytännössä pankit saavat nykyään määritellä vapaasti asuntolainojen omarahoitusosuuden. Kaikki pankit eivät ole noudattaneet suositusta, ja lainoja myönnetään paljon jopa täysin ilman omarahaosuutta. Finanssivalvonnan vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan ensiasunto ostetaan usein kokonaan ilman omarahoitusosuutta, jolloin pankki myöntää lainan koko asunnon ostosummalle tai jopa suuremmalle summalle. Selvityksessä paljastui, että ensiasunnon ostamista varten myönnetyistä lainoista jopa puolet myönnettiin suosituksen vastaisella yli 90 prosentin luototusasteella. Työryhmän asettama esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Toistaiseksi ehdotus on kohdannut vastustusta eri tahoilta. Finanssialan Keskusliiton mukaan lainakatto ei ole perustelu ja siitä kärsivät eniten ensiasunnon ostajat. Johtaja Kaija Erjanti Finanssialan keskusliitosta toteaa, että ylivelkaantuminen tulisi estää muilla tavoin. Esimerkiksi asuntojen hintakehitystä voisi tasata riittävällä asuntojen tarjonnalla. Erjanti muistuttaa, että pankit määrittelevät lainan suuruuden tapauskohtaisesti asiakkaan maksukyvyn mukaan. Erjanti pelkää asunnon oston vaikeutumisen heikentävän talouskehitystä, sillä se hankaloittaa myös työvoiman liikkuvuutta.

      HS: Asiantuntijat erimielisiä asuntolainakatosta

    Aiheeseen liittyvää