Häiritsevät juhlat joka viikonloppu, haukkuva koira, huutavat lapset… Kerrostaloissa voi ilmetä monenlaisia häiriöitä. Isännöintiliitto neuvoo, miten tilanteissa kannattaa toimia. Toistuva metelöinti kannattaa ensin ottaa puheeksi naapurin kanssa, kertoo Isännöintiliitto. Usein pelkkä keskustelu riittää, sillä asukas ei välttämättä tiedä olevansa häiriöksi. Oma turvallisuus on kuitenkin syytä muistaa – jos häiriötilanne vaikuttaa väkivaltaiselta, kannattaa asian selvittely antaa poliisin huoleksi. Aina ystävällinen huomautus ei tehoa. Jos metelöinti ei naapurin kanssa keskustelemisesta huolimatta vähene, häiriöstä voi tehdä kirjallisen ilmoituksen isännöitsijälle. Ilmoituksen tekoa varten kannattaa häiriötilanteissa kirjata ylös, millaista häiriö oli ja mihin aikaan se tapahtui. Isännöitsijä jatkaa tilanteen selvittelyä ja päättää, pitääkö häiriöstä huomauttaa. Taloyhtiön johto voi toimia sovittelijana ja pyrkiä löytämään kaikille osapuolille sopivan ratkaisun. Jos sovittelu ei auta, taloyhtiön hallitus antaa häiritsevälle asukkaalle varoituksen. Jos kyseessä on vuokralainen, taloyhtiö antaa varoituksen sekä asukkaalle että asunnon omistajalle. Vakavissa tapauksissa taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa. Se tehdään vain painavista syistä. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Marina Furuhjelm kirjoittaa Pihaparlamentti-blogissa, että hallintaanoton perusteita ovat esimerkiksi jatkuva häiriökäyttäytyminen, vastikkeiden tai käyttökorvausmaksujen laiminlyönti tai asunnon hoitaminen huonosti. Huonoa hoitoa voi olla vaikkapa se, että asunto on hamstrattu täyteen roskia. Ennen häätöä tai asunnon haltuunottoa asukkaalle on annettava vähintään yksi varoitus, jossa ilmoitetaan, millä perusteilla taloyhtiö ryhtyy jatkotoimiin. Ilman selkeitä perusteita asuntoa ei voi ottaa hallintaan. Yleisen uskomuksen mukaan asukkaan häätö edellyttää kolmea varoitusta, mutta Isännöintiliitto muistuttaa, että jo yksi varoitus riittää, mikäli häiriökäyttäytyminen sen jälkeen jatkuu. Varoitus tehdään kirjallisesti, ja se toimitetaan henkilökohtaisesti tai saantitodistuskirjeenä postin kautta. Toimittamisen voi hoitaa haastemies tai isännöitsijä, ja paikalla kannattaa olla todistaja, jotta taloyhtiö voi myöhemmin osoittaa toimittaneensa varoituksen, mikäli asukas kiistää saaneensa sen. Mikä tahansa häiriö ei anna taloyhtiölle oikeutta ottaa asuntoa hallintaansa. Esimerkiksi tavalliseen asumiseen kuuluvat äänet tai muutaman kerran vuodessa järjestetyt juhlat eivät riitä perusteeksi. – Jonkun naapuri tulee vuorotyöstä myöhään kotiin ja menee suihkuun tai jonkun yläkerrassa asuu nuori perhe, jonka pienet lapset heräävät lauantaiaamuisin aikaisin ja leikkivät legoilla kovaäänisesti lattialla. Tällaiset äänet kuuluvat normaaliin elämään ja asumiseen, ja yhteisöasumisessa naapureiden on yksinkertaisesti hyväksyttävä ne, kirjoittaa Furuhjelm Pihaparlamentissa.